Uusin ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella on valmistunut. Tutkimus selvitti, kuinka ilmassa olevat päästöt ovat vaikuttaneet männyn runkojäkäliin, sammalten ja humuksen alkuainepitoisuuksiin sekä humuksen kemiallisiin ominaisuuksiin. Tulokset viittaavat lievästi heikentyneeseen ympäristön tilaan etenkin taajama-alueilla.
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen koordinoimassa tutkimuksessa havaittiin, että jäkälälajisto oli keskimäärin köyhtynyt ja vaurioitunut taajamien ja teollisuusalueiden läheisyydessä. Tausta-alueilla jäkälälajisto oli sen sijaan runsaampaa. Sammal- ja humusnäytteiden kohonneet metallipitoisuudet keskittyivät liikenteen ja teollisuuden vaikutusalueille, ja ne kuvasivat ilmanlaadun vaihtelua jäkälämuuttujia selkeämmin.
Vaikka typen oksidien, rikkidioksidin ja hiukkasten kokonaispäästöt ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosina, tutkimus korostaa paikallisten lähteiden, kuten liikenteen ja energiantuotannon, jatkuvaa vaikutusta ilmanlaatuun. Kanta- ja Päijät-Hämeen tulokset eivät merkittävästi eroa muualta Suomesta tehdyistä vastaavista tutkimuksista. Tutkimuksen rahoittivat pääosin alueen kunnat ja maakuntaliitot sekä noin 60 ilmapäästöjä aiheuttavaa laitosta.