Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuusto on käsitellyt alueellista hyvinvointikertomusta, joka paljastaa asukkaiden terveyden tilan monin osin heikentyneen verrattuna muuhun Suomeen. Kertomus kuitenkin osoittaa myös myönteistä kehitystä: aivoverisuonitautien ja mielenterveyden ongelmien esiintyvyys on laskenut, samoin sepelvaltimotautien määrät.
Nuorten raittius on lisääntynyt ja humalahakuinen juominen vähentynyt myös aikuisten keskuudessa. Alkoholin riskikäyttäjien määrä ei kuitenkaan ole laskenut. Työttömyys ja huoli toimeentulosta vaikuttavat edelleen merkittävästi päijäthämäläisten elämään, ja mielenterveysongelmat sekä matala elämään ja tulevaisuuden usko tuovat omat haasteensa.
Asukkaiden kokemus osallisuudesta on heikentynyt, vaikka hyvinvointialue on toteuttanut useita toimenpiteitä sen vahvistamiseksi, kuten osallistuvaa budjetointia ja kohtaamispaikkatoimintaa. Positiivisena nousee esiin alueen elinympäristö, jota pidetään terveyttä edistävänä tekijänä.
Aluevaltuusto hyväksyi myös vuoden 2026 talousarvion suunnittelukehyksen, tavoitteena 7,2 miljoonan euron ylijäämä. Talousjohtaja Antti Niemi korostaa suunnitelman tiukkuutta ja vaativan maltillista toimintakulujen kasvua. Sadan henkilötyövuoden vähennys ja vuokrakulujen sekä henkilöstön lomapalkkavelan pienentäminen ovat keskeisiä säästötoimia. Vaikka ensi vuoden budjetti on ylijäämäinen, aiemmin kertynyt alijäämä katetaan arviolta vuoteen 2029 mennessä.