Lahteen asettui jatkosodan jälkeen noin 10 000 karjalaista, joista merkittävä osa oli kotoisin Viipurista. Heidän sopeutumisensa ja yritteliäisyytensä muodostivat tärkeän osan Suomen jälleenrakennusta. Evakuointi kosketti koko kansakuntaa, ja Lahdessa syntyi jopa "Pikku-Viipuri", jossa karjalaisia perinteitä vaalittiin aktiivisesti.
Monet yritykset ja urheiluseurat, kuten Viipurin musiikkiopisto ja urheiluseura Viipurin Reipas, jatkoivat toimintaansa Lahdessa siirtolaisten mukana. Myös tunnetut kauppaliikkeet, kuten Starckjohannin rautakauppa ja Kääpän tavaratalo, siirtyivät Lahteen. Karjalaisten kulttuuriperintö, kuten virpominen ja karjalanpiirakat, levisi osaksi paikallista ja myöhemmin yleistä suomalaista perinnettä.
Evakoiden vastaanotto ei ollut aina helppoa, mutta ajan myötä karjalaiset tavat juurtuivat osaksi Lahden kaupunkikulttuuria. Heidän panoksensa on jättänyt pysyvän jäljen kaupungin musiikki-, taide- ja urheilukaupunki-identiteettiin.