Lokakuun matalista lukemista lähtien vedenkorkeudet ovat nousseet lähes koko Hämeessä tavanomaista korkeammalle. Syynä tähän ovat olleet sateinen loppusyksy ja lauha alkutalvi, jotka ovat pitäneet olosuhteet kosteina ja tuoneet vettä vesistöihin. Lumikuormaa ei ole merkittävästi, eivätkä suuret lumisateet ole näköpiirissä.
Päijänteen vedenkorkeus on noin 10 senttimetriä vuodenaikaa matalammalla, kun taas monet muut Päijät-Hämeen suuret järvet, kuten Ala-Rieveli, Salajärvi ja Vesijärvi, ovat noin 10 senttimetriä keskimääräistä korkeammalla. Myös Kokemäenjoen vesistöalueen järvissä vedenkorkeudet ovat koholla, poikkeuksena Tervajoen säännellyt järvet.
Pakkaskelien jatkuessa järvien jäätymisen myötä vedenkorkeudet voivat laskea huomattavasti. Tämä voi johtaa ilmataskujen muodostumiseen jään alle ja tehdä jäästä erityisesti rannoilla hauraan ja hajanaisen. Virtapaikoilla, kapeikoissa ja rakenteiden lähellä jää voi olla erityisen ohutta ja vaarallista. Jäällä liikkumista harkitaan ja kantavuus on varmistettava.
Pohjavesien pinnat ovat nousseet merkittävästi lokakuun lopusta lähtien, ollen nyt keskimääräistä tasoa korkeammalla. Esimerkiksi Lammin Tullinkankaalla nousua on ollut noin 50 senttimetriä. Pohjaveden pintojen nousun odotetaan jatkuvan jonkin aikaa ennen kuin talvelle tyypillinen lasku alkaa. Odotettavissa on, että talousvesikaivoissa riittää vettä koko talven ajan ilman merkittävää kuivumista.
Valtion aluehallinnon uudistuksen myötä Hämeen vesiasioiden hoitoon tulee muutoksia. ELY-keskukset lakkautetaan ja tilalle perustetaan alueellisia elinvoimakeskuksia. Kanta-Häme siirtyy Sisä-Suomen elinvoimakeskukseen ja Päijät-Häme Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukseen. Vesi- ja ympäristöasioiden hoito keskittyy jatkossa useisiin elinvoimakeskuksiin, ja valvonnalliset tehtävät siirtyvät Lupa- ja valvontavirastoon.